HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2019 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä:
 

Tut­ki­joi­den ke­hit­tä­mä uusi diag­noo­si­me­ne­tel­mä voi vä­hen­tää ve­ri­näyt­tei­den tar­vet­ta


Kuva: 123RF

Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet testin, jolla voidaan tunnistaa virtsanäytteestä infektioita, joiden tunnistamiseen tällä hetkellä tarvitaan verinäyte.

Nopea vieridiagnostiikka – niin sanottu point of care (POC) -taudinmääritys – on tällä hetkellä vallitseva suuntaus tartuntatautien diagnostiikassa. Mitä nopeammin sairauden aiheuttaja tunnistetaan, sitä nopeammin potilaalla on myös mahdollisuus saada oikeaa hoitoa. Vakavissa infektioissa tällä voi olla ratkaiseva merkitys potilaan selviytymisen kannalta.

Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet ja patentoineet menetelmän, joka mahdollistaa vasta-aineiden nopean mittauksen potilaan luona ja saattaa mullistaa sekä infektiosairauksien että autoimmuunisairauksien diagnostiikan.

Nyt tutkijat ovat kehittäneet tätä RFS-menetelmää hyödyntävän testin, joka tunnistaa myyräkuumeen potilaan virtsanäytteestä, kun se tähän asti on tehty ainoastaan verinäytteen perusteella. Myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus kuuluu hantavirusten ryhmään, joten testiä voidaan soveltaa myös muiden hantavirusinfektioiden diagnostiikassa. Hantavirukset aiheuttavat muun muassa vakavia verenvuotokuumeita.

Tutkijat keräsivät virtsa- ja verinäytteet 40 potilaalta näiden ollessa myyräkuumeen vuoksi sairaalahoidossa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Lisäksi näytteitä kerättiin terveeltä verrokkiryhmältä. Näytteet tutkittiin uudella RFS-menetelmään perustuvalla testillä.

–   Potilaiden virtsanäytteiden testitulokset vastasivat erittäin hyvin verinäytteiden tuloksia. Kaikkien akuuttia puumalavirusinfektiota sairastavien potilaiden virtsasta tehdyn testin tulos oli positiivinen, kertoo dosentti Jussi Hepojoki Helsingin yliopistosta.

Vas­ta-ai­nei­ta voi mi­ta­ta myös virt­sas­ta

RFS-menetelmä perustuu Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämään uudenlaiseen tapaan mitata kehon tuottamia vasta-aineita: viruksia, bakteereja tai allergeeneja tunnistavia molekyylejä tai autoimmuunisairaudessa syntyviä autovasta-aineita.  

Se, että vasta-aineet voidaan mitata myös virtsasta, perustuu uuteen havaintoon:

– Vasta-aineet koostuvat kahdesta ketjusta, raskaasta ja kevyestä. Vasta-aine sitoutuu kohteeseensa, esimerkiksi virukseen, raskaan ja kevyen ketjun yhdessä muodostamalla niin kutsutulla antigeenia sitovalla alueella. Me havaitsimme, että myös pelkkä kevytketju voi sitoutua antigeeniin mittaukseen riittävällä voimakkuudella. Tämä oli mielenkiintoinen löydös, sillä vasta-aineita tuottavat solut tuottavat ylimäärin kevytketjuja, jotka erittyvät virtsan kautta, Hepojoki selittää.

–  Kehittämällämme testillä voidaan osoittaa näitä vasta-aineiden osasia virtsasta. Jos testi osoittautuu riittävän herkäksi ja luotettavaksi, se voi helpottaa diagnosointia ja vähentää verinäytteiden tarvetta. Tällä hetkellä virtsanäytteestä tehty RFS-testi ei kuitenkaan erota akuuttia infektiota aiemmin sairastetusta. Testi saattaisi hyvinkin sopia esimerkiksi rokotesuojan, autoimmuunisairauden tai allergian osoittamiseen.

Viite: Satu Hepojoki, Lauri Kareinen, Tomas Strandin, Antti Vaheri, Harry Holthöfer, Jukka Mustonen, Satu Mäkelä, Klaus Hedman, Olli Vapalahti and Jussi Hepojoki. Urine and Free Immunoglobulin Light Chains as Analytes for Serodiagnosis of Hantavirus Infection. Viruses 2019, 11(9), 809; https://doi.org/10.3390/v11090809 

Jus­si He­po­jo­ki
Akatemiatutkija
jussi.hepojoki@helsinki.fi 
Julkaisut ja lisätiedot 

Teksti: Päivi Lehtinen 

18.9.2019/kv 

Tut­ki­joi­den ke­hit­tä­mä uusi diag­noo­si­me­ne­tel­mä voi vä­hen­tää ve­ri­näyt­tei­den tar­vet­ta


Kuva: 123RF

Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet testin, jolla voidaan tunnistaa virtsanäytteestä infektioita, joiden tunnistamiseen tällä hetkellä tarvitaan verinäyte.

Nopea vieridiagnostiikka – niin sanottu point of care (POC) -taudinmääritys – on tällä hetkellä vallitseva suuntaus tartuntatautien diagnostiikassa. Mitä nopeammin sairauden aiheuttaja tunnistetaan, sitä nopeammin potilaalla on myös mahdollisuus saada oikeaa hoitoa. Vakavissa infektioissa tällä voi olla ratkaiseva merkitys potilaan selviytymisen kannalta.

Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet ja patentoineet menetelmän, joka mahdollistaa vasta-aineiden nopean mittauksen potilaan luona ja saattaa mullistaa sekä infektiosairauksien että autoimmuunisairauksien diagnostiikan.

Nyt tutkijat ovat kehittäneet tätä RFS-menetelmää hyödyntävän testin, joka tunnistaa myyräkuumeen potilaan virtsanäytteestä, kun se tähän asti on tehty ainoastaan verinäytteen perusteella. Myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus kuuluu hantavirusten ryhmään, joten testiä voidaan soveltaa myös muiden hantavirusinfektioiden diagnostiikassa. Hantavirukset aiheuttavat muun muassa vakavia verenvuotokuumeita.

Tutkijat keräsivät virtsa- ja verinäytteet 40 potilaalta näiden ollessa myyräkuumeen vuoksi sairaalahoidossa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Lisäksi näytteitä kerättiin terveeltä verrokkiryhmältä. Näytteet tutkittiin uudella RFS-menetelmään perustuvalla testillä.

–   Potilaiden virtsanäytteiden testitulokset vastasivat erittäin hyvin verinäytteiden tuloksia. Kaikkien akuuttia puumalavirusinfektiota sairastavien potilaiden virtsasta tehdyn testin tulos oli positiivinen, kertoo dosentti Jussi Hepojoki Helsingin yliopistosta.

Vas­ta-ai­nei­ta voi mi­ta­ta myös virt­sas­ta

RFS-menetelmä perustuu Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämään uudenlaiseen tapaan mitata kehon tuottamia vasta-aineita: viruksia, bakteereja tai allergeeneja tunnistavia molekyylejä tai autoimmuunisairaudessa syntyviä autovasta-aineita.  

Se, että vasta-aineet voidaan mitata myös virtsasta, perustuu uuteen havaintoon:

– Vasta-aineet koostuvat kahdesta ketjusta, raskaasta ja kevyestä. Vasta-aine sitoutuu kohteeseensa, esimerkiksi virukseen, raskaan ja kevyen ketjun yhdessä muodostamalla niin kutsutulla antigeenia sitovalla alueella. Me havaitsimme, että myös pelkkä kevytketju voi sitoutua antigeeniin mittaukseen riittävällä voimakkuudella. Tämä oli mielenkiintoinen löydös, sillä vasta-aineita tuottavat solut tuottavat ylimäärin kevytketjuja, jotka erittyvät virtsan kautta, Hepojoki selittää.

–  Kehittämällämme testillä voidaan osoittaa näitä vasta-aineiden osasia virtsasta. Jos testi osoittautuu riittävän herkäksi ja luotettavaksi, se voi helpottaa diagnosointia ja vähentää verinäytteiden tarvetta. Tällä hetkellä virtsanäytteestä tehty RFS-testi ei kuitenkaan erota akuuttia infektiota aiemmin sairastetusta. Testi saattaisi hyvinkin sopia esimerkiksi rokotesuojan, autoimmuunisairauden tai allergian osoittamiseen.

Viite: Satu Hepojoki, Lauri Kareinen, Tomas Strandin, Antti Vaheri, Harry Holthöfer, Jukka Mustonen, Satu Mäkelä, Klaus Hedman, Olli Vapalahti and Jussi Hepojoki. Urine and Free Immunoglobulin Light Chains as Analytes for Serodiagnosis of Hantavirus Infection. Viruses 2019, 11(9), 809; https://doi.org/10.3390/v11090809 

Jus­si He­po­jo­ki
Akatemiatutkija
jussi.hepojoki@helsinki.fi 
Julkaisut ja lisätiedot 

Teksti: Päivi Lehtinen 

18.9.2019/kv