HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2019 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä:
 

Riit­tä­mä­tön yö­uni nä­kyy ve­ren val­ko­so­luis­sa


Kuva: 123RF

Helsingin yliopiston, THL:n ja Työterveyslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa on tunnistettu univajeeseen liittyviä muutoksia veren valkosoluista. Nyt tutkijat selvittävät, kuinka pysyviä nämä muutokset ovat ja miten ne liittyvät univajeen pitkäaikaisiin terveysvaikutuksiin.

Liian vähäinen unen määrä ja erilaiset unihäiriöt ovat väestössä yleisiä ongelmia. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että pitkään jatkuneeseen riittämättömään tai laadultaan huonoon yöuneen liittyy kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien, dementian sekä mielenterveyden häiriöiden, erityisesti masennuksen, riski. Molekyylitason mekanismeja tämän yhteyden taustalla ei kuitenkaan tunneta.

Helsingin yliopiston, THL:n ja Työterveyslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa verrattiin univajeesta kärsiviä 25-55-vuotiaita miehiä terveisiin, riittävästi nukkuviin verrokkeihin. Mukana tutkimuksessa oli yhteensä 125 miestä.

Tutkimukseen osallistuneiden miesten veren valkosoluista eristettiin DNA, ja siitä määritettiin lähes puolen miljoonan CpG-emäksen metylaatiotasot. DNA:n metylaatio on yksi niin sanotuista epigeneettisistä mekanismeista, jotka vaikuttavat geenien ilmentymiseen ja siten solujen ja kudosten toimintaan.

- Tulosten perusteella mikään yksittäinen DNA:n metylaatioalue ei eronnut merkittävästi univajeesta kärsivien ja terveiden verrokkien välillä. Molekyyliverkostojen tarkasteleminen paljasti kuitenkin, että riittämätön yöuni johti DNA-metylaation muutoksiin hermoston toimintapolkuun kuuluvien geenien säätelyalueilla, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Tiina Paunio.

Muutoksia havaittiin myös sellaisella perimän alueella, joka on aiemmin yhdistetty perinnölliseen Smith-Magenis-oireyhtymään - tähän oireyhtymään voi liittyä muun muassa käänteinen vuorokausirytmi.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että univajeeseen liittyy systeemisiä, perimän toimintaan vaikuttavia DNA:n muutoksia.

- Selvitämme parhaillaan, kuinka pysyviä nämä muutokset ovat. Lisäksi meitä kiinnostaa, kuinka ne liittyvät univajeen pitkäaikaisiin terveysriskeihin, Paunio sanoo.

- Tulokset vaativat jatkotutkimuksia ja ne pitää vielä toistaa toisissa aineistoissa, painottaa Scientific Reports -lehdessä julkaistun artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, väitöskirjatutkija Alexandra Lahtinen.

Lisätietoja:
Professori Tiina Paunio, Helsingin yliopisto ja THL
Puh. 050 3507936
Sähköposti: tiina.paunio@helsinki.fi / tiina.paunio@thl.fi
Paunio Research Group

Viite: Lahtinen A, Puttonen S, Vanttola P, Viitasalo K, Sulkava S, Pervjakova N, Joensuu A, Salo P, Toivola A, Härmä M, Milani L, Perola M, Paunio T. A distinctive DNA methylation pattern in insufficient sleep. Sci Rep in press. www.nature.com/articles/s41598-018-38009-0

Teksti: Päivi Lehtinen

5.2.2019/kv

Riit­tä­mä­tön yö­uni nä­kyy ve­ren val­ko­so­luis­sa


Kuva: 123RF

Helsingin yliopiston, THL:n ja Työterveyslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa on tunnistettu univajeeseen liittyviä muutoksia veren valkosoluista. Nyt tutkijat selvittävät, kuinka pysyviä nämä muutokset ovat ja miten ne liittyvät univajeen pitkäaikaisiin terveysvaikutuksiin.

Liian vähäinen unen määrä ja erilaiset unihäiriöt ovat väestössä yleisiä ongelmia. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että pitkään jatkuneeseen riittämättömään tai laadultaan huonoon yöuneen liittyy kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien, dementian sekä mielenterveyden häiriöiden, erityisesti masennuksen, riski. Molekyylitason mekanismeja tämän yhteyden taustalla ei kuitenkaan tunneta.

Helsingin yliopiston, THL:n ja Työterveyslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa verrattiin univajeesta kärsiviä 25-55-vuotiaita miehiä terveisiin, riittävästi nukkuviin verrokkeihin. Mukana tutkimuksessa oli yhteensä 125 miestä.

Tutkimukseen osallistuneiden miesten veren valkosoluista eristettiin DNA, ja siitä määritettiin lähes puolen miljoonan CpG-emäksen metylaatiotasot. DNA:n metylaatio on yksi niin sanotuista epigeneettisistä mekanismeista, jotka vaikuttavat geenien ilmentymiseen ja siten solujen ja kudosten toimintaan.

- Tulosten perusteella mikään yksittäinen DNA:n metylaatioalue ei eronnut merkittävästi univajeesta kärsivien ja terveiden verrokkien välillä. Molekyyliverkostojen tarkasteleminen paljasti kuitenkin, että riittämätön yöuni johti DNA-metylaation muutoksiin hermoston toimintapolkuun kuuluvien geenien säätelyalueilla, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Tiina Paunio.

Muutoksia havaittiin myös sellaisella perimän alueella, joka on aiemmin yhdistetty perinnölliseen Smith-Magenis-oireyhtymään - tähän oireyhtymään voi liittyä muun muassa käänteinen vuorokausirytmi.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että univajeeseen liittyy systeemisiä, perimän toimintaan vaikuttavia DNA:n muutoksia.

- Selvitämme parhaillaan, kuinka pysyviä nämä muutokset ovat. Lisäksi meitä kiinnostaa, kuinka ne liittyvät univajeen pitkäaikaisiin terveysriskeihin, Paunio sanoo.

- Tulokset vaativat jatkotutkimuksia ja ne pitää vielä toistaa toisissa aineistoissa, painottaa Scientific Reports -lehdessä julkaistun artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, väitöskirjatutkija Alexandra Lahtinen.

Lisätietoja:
Professori Tiina Paunio, Helsingin yliopisto ja THL
Puh. 050 3507936
Sähköposti: tiina.paunio@helsinki.fi / tiina.paunio@thl.fi
Paunio Research Group

Viite: Lahtinen A, Puttonen S, Vanttola P, Viitasalo K, Sulkava S, Pervjakova N, Joensuu A, Salo P, Toivola A, Härmä M, Milani L, Perola M, Paunio T. A distinctive DNA methylation pattern in insufficient sleep. Sci Rep in press. www.nature.com/articles/s41598-018-38009-0

Teksti: Päivi Lehtinen

5.2.2019/kv