HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2018 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä:
 

Hii­ril­lä ja ih­mi­sil­lä on sa­man­lai­sia uni­häi­riöi­tä – unen pe­rus­me­ka­nis­mit ovat sa­man­lai­set la­jis­ta riip­pu­mat­ta


Tällä hetkellä unitutkimusta tehdään 5-vuotiaiden lasten ja 17-vuotiaiden nuorten keskuudessa. Tavoitteena on ymmärtää paremmin, miten uni
vaikuttaa kehitykseen ja miten hyvää unta voitaisiin tukea.
Kuva: 123RF

Juuri nyt tutkijat selvittävät myös unen puutteen ja tulehdusten yhteyttä, vanhempien vaikutusta lasten nukkumiseen ja sitä, kuinka nuoret voisivat nukkua paremmin.

Ensin hyvät uutiset: tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista nukkuu 7-8 tuntia yössä. Se on suositeltava määrä, unen tarpeen mediaani, eli keskimmäinen arvo. Ihmisten yksilöllinen, geneettisesti määräytynyt unentarve vaihtelee neljän ja kymmenen tunnin välillä.

Entä ne huonot uutiset?

- Näyttää siltä, että työtätekevällä väestöllä on yhä enemmän lieviä, satunnaisia unettomuusoireita, sanoo Helsingin yliopiston psykiatrian professori Tiina Paunio.

Satunnaisten unettomuusoireiden syytä ei tiedetä, mutta Paunio vetäisi varovaiset yhtäläisyysmerkit työympäristön muutoksiin: töitä tuodaan kotiin ja sähköpostin päässä ollaan vielä iltamyöhäänkin. Se on unen kannalta haitallista.

Unen­puu­te ai­heut­taa tu­leh­duk­sen

Unenpuute vaikuttaa ihmiseen monella tavalla.

- Voisin puhua haitoista vaikka viikon, sanoo unen fysiologiaa tutkinut dosentti Tarja Stenberg.

Ensimmäiset vaikutukset ovat kaikille tuttuja. Ne iskevät keskushermostoon, ja ensimmäinen merkki on väsymys. Lisäksi unen puutteessa laskevat sekä mieliala että suorituskyky.

­- Suorituskyvyn lasku näkyy erityisesti pitkäaikaista keskittymistä vaativissa suorituksissa, joissa yhtaikaa suoritetaan monenlaisia tehtäviä ja huomiokyky on koetuksella. Yöaikainen valvomotyö ja liikenteessä toimiminen ovat suorituksia, joissa väsymys pahimmillaan johtaa katastrofeihin, Stenberg sanoo.

Muita fysiologisia vaikutuksia alkaa näkyä jo lyhyen ajan sisällä, jos unen määrä ei korjaannu. Stenbergin tutkimuksissa viikon altistus neljän tunnin yöunille sai terveillä nuorilla koehenkilöillä aikaan merkittäviä insuliiniresistenssiin ja rasva-aineenvaihduntaan liittyviä muutoksia. Niistä voi pidemmän päälle seurata terveyshaittoja.

Lyhyen univajeen aiheuttamat haitat korjaantuvat, mutta epidemiologissa tutkimuksissa on todettu, että pitkään jatkuva lyhytunisuus on merkittävä riskitekijä kakkostyypin diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille, muistisairauksille ja masennukselle.

- Olemme tulleet siihen tulokseen, että terveyshaittojen taustalla on matala-asteinen tulehdus, joka kehittyy jo hyvin aikaisessa vaiheessa unenpuutetta sekä ihmisillä että hiirillä, Stenberg kertoo.

Tulehdusta esiintyy myös aivoissa, vaikka normaalisti veriaivoeste estää tulehduksen pääsyn aivoihin.

Uni on sa­man­lai­nen la­jis­ta riip­pu­mat­ta

Tällä hetkellä Stenbergin ryhmä pyrkii selvittämään eläinmallien avulla, mitkä prosessit aivojen sisällä aiheuttavat tulehduksen ja missä määrin tulehdus vaikuttaa erilaisiin neurologisiin ja psyykkisiin sairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin ja depressioon.

Sitä varten on kehitetty hiirimalli depressioaivoista. Se tehtiin vaihtamalla hiiripoikueet joksikin aikaa eri emoille. Poikasvaiheen trauma sai hiirten aivoissa aikaan muutoksen, joka vaikutti niiden uneen vielä nuoruudessa ja aikuisena. Työ on osa Olena Santangelin väitöskirjatutkimusta, joka esitetään tarkastettavaksi huhtikuussa.

– ­Uni on yksi herkimmin häiriytyviä tekijöitä, ja hiirten unesta löytyi samanlaisia häiriöitä kuin ihmisiltä depressiossa. Tällainen häiriö on esimerkiksi REM-unen lisääntyminen, Stenberg sanoo.

REM-unella tarkoitetaan unen vaihetta syvän ja kevyen unen välissä. Sen aikana kehon lämpötila, pulssi ja hengitys ovat epäsäännöllisiä ja autonominen hermosto aktivoituu. Unien näkeminen tapahtuu yleensä REM-univaiheessaa.

Eläinmallit on todettu toimiviksi unitutkimuksessa laajemminkin. Stenbergin ryhmästä väitellyt Vilma Aho osoitti, että seeprakalojen uni on hämmästyttävän samanlainen kuin ihmisillä.

– Näyttää siltä, että unen perusmekanismit ovat samanlaiset lajista riippumatta.

Lap­sen uni ja ke­hi­tys kie­tou­tu­vat toi­siin­sa

Myös ihmislasten ja nuorten uni kiinnostaa tutkijoita.

Professori Tiina Paunio on jo viiden vuoden ajan tutkinut vauvojen ja lasten unta. Hankkeessa on mukana 1700 perhettä ja siinä selvitetään, miten vanhempien antama toimintamalli ja perheen ilmapiiri vaikuttavat lasten uneen, ja kuinka uni vaikuttaa lapsen kehitykseen.

– Yhteenvetona voisi sanoa, uni ja kehitys ovat kietoutuneet toisiinsa. Uni vaikuttaa kehitykseen mutta myös kehitys vaikuttaa uneen, Paunio toteaa.

– On hyvä, että lapsi nukkuu paljon, mutta joihinkin kehitysvaiheisiin kuuluu, että uni häiriintyy. Lapsi työstää silloin oppimiaan asioita, mikä näkyy ohimenevänä unen katkonaisuutena.

Teineillä muut houkutukset ajavat usein vanhempien antaman mallin ja toiveiden ohi. Tutkijat arvioivat, että jopa puolet nuorista nukkuu liian vähän. Unentarve on kuitenkin nuorillakin yksilöllinen.

­– Tiedämme, että nuoruudessa vuorokausirytmi siirtyy myöhemmäksi. Nuoret sietävät hyvin väsymyksen tunnetta, ja iltaan liittyy monenlaisia houkutuksia. Täytyy olla mieletön itsesäätely, että pääsee ajoissa nukkumaan, sanoo nuorten unta tutkiva psykologian professori Anu-Katriina Pesonen.

Hän on tutkinut unenaikaista oppimista mittaamalla nuorten aivojen unikehrien toimintaa eli unisukkulointia, jolla tarkoitetaan aivojen unenaikaisia aktivaatiopyrähdyksiä. Unikehrät on liitetty muistijälkien unenaikaiseen vahvistumiseen.

Työ­ka­lu­ja hy­vin nuk­ku­mi­seen

Pesosen toisen tutkimushankkeen tavoitteena on tarjota nuorille työkaluja vuorokausirytmin hallintaan.

Vuonna 2016 kaikki helsinkiläiset 16–17-vuotiaat kutsuttiin mukaan tutkimusprojektiin, jossa heitä motivoidaan nukkumaan paremmin. Mukaan saatiin 20 prosenttia kutsutuista.

– Suurin osa uniohjeista on hyvin käskyttäviä: älä teen niin tai näin, mene nukkumaan! Sellaisella ei ole kovin paljon vaikutusta ihmisten käyttäytymisen muutokseen, Pesonen toteaa.

Nyt tavoitteena on tukea nuorten omia havaintoja siitä, mikä merkitys nukkumisella on heidän hyvinvoinnilleen.

­– Uni on se aika vuorokaudesta, jota me ajattelemme kaikista vähiten ja josta riistämme eniten. Kaikki päiväsaikaan tapahtuva tuntuu aina arvokkaammalta kuin passiivinen yöaika, mutta kun itse hahmottaa unen merkityksen, sille myös antaa arvoa.

Lisätiedot:
Tii­na Pau­nio
professori
tiina.paunio@helsinki.fi

Tar­ja Sten­berg
dosentti
tarja.stenberg@helsinki.fi

Anu-Kat­rii­na Pe­so­nen
professori
anukatriina.pesonen@helsinki.fi

Teksti: Elisa Lautala

7.2.2028/kv

Hii­ril­lä ja ih­mi­sil­lä on sa­man­lai­sia uni­häi­riöi­tä – unen pe­rus­me­ka­nis­mit ovat sa­man­lai­set la­jis­ta riip­pu­mat­ta


Tällä hetkellä unitutkimusta tehdään 5-vuotiaiden lasten ja 17-vuotiaiden nuorten keskuudessa. Tavoitteena on ymmärtää paremmin, miten uni
vaikuttaa kehitykseen ja miten hyvää unta voitaisiin tukea.
Kuva: 123RF

Juuri nyt tutkijat selvittävät myös unen puutteen ja tulehdusten yhteyttä, vanhempien vaikutusta lasten nukkumiseen ja sitä, kuinka nuoret voisivat nukkua paremmin.

Ensin hyvät uutiset: tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista nukkuu 7-8 tuntia yössä. Se on suositeltava määrä, unen tarpeen mediaani, eli keskimmäinen arvo. Ihmisten yksilöllinen, geneettisesti määräytynyt unentarve vaihtelee neljän ja kymmenen tunnin välillä.

Entä ne huonot uutiset?

- Näyttää siltä, että työtätekevällä väestöllä on yhä enemmän lieviä, satunnaisia unettomuusoireita, sanoo Helsingin yliopiston psykiatrian professori Tiina Paunio.

Satunnaisten unettomuusoireiden syytä ei tiedetä, mutta Paunio vetäisi varovaiset yhtäläisyysmerkit työympäristön muutoksiin: töitä tuodaan kotiin ja sähköpostin päässä ollaan vielä iltamyöhäänkin. Se on unen kannalta haitallista.

Unen­puu­te ai­heut­taa tu­leh­duk­sen

Unenpuute vaikuttaa ihmiseen monella tavalla.

- Voisin puhua haitoista vaikka viikon, sanoo unen fysiologiaa tutkinut dosentti Tarja Stenberg.

Ensimmäiset vaikutukset ovat kaikille tuttuja. Ne iskevät keskushermostoon, ja ensimmäinen merkki on väsymys. Lisäksi unen puutteessa laskevat sekä mieliala että suorituskyky.

­- Suorituskyvyn lasku näkyy erityisesti pitkäaikaista keskittymistä vaativissa suorituksissa, joissa yhtaikaa suoritetaan monenlaisia tehtäviä ja huomiokyky on koetuksella. Yöaikainen valvomotyö ja liikenteessä toimiminen ovat suorituksia, joissa väsymys pahimmillaan johtaa katastrofeihin, Stenberg sanoo.

Muita fysiologisia vaikutuksia alkaa näkyä jo lyhyen ajan sisällä, jos unen määrä ei korjaannu. Stenbergin tutkimuksissa viikon altistus neljän tunnin yöunille sai terveillä nuorilla koehenkilöillä aikaan merkittäviä insuliiniresistenssiin ja rasva-aineenvaihduntaan liittyviä muutoksia. Niistä voi pidemmän päälle seurata terveyshaittoja.

Lyhyen univajeen aiheuttamat haitat korjaantuvat, mutta epidemiologissa tutkimuksissa on todettu, että pitkään jatkuva lyhytunisuus on merkittävä riskitekijä kakkostyypin diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille, muistisairauksille ja masennukselle.

- Olemme tulleet siihen tulokseen, että terveyshaittojen taustalla on matala-asteinen tulehdus, joka kehittyy jo hyvin aikaisessa vaiheessa unenpuutetta sekä ihmisillä että hiirillä, Stenberg kertoo.

Tulehdusta esiintyy myös aivoissa, vaikka normaalisti veriaivoeste estää tulehduksen pääsyn aivoihin.

Uni on sa­man­lai­nen la­jis­ta riip­pu­mat­ta

Tällä hetkellä Stenbergin ryhmä pyrkii selvittämään eläinmallien avulla, mitkä prosessit aivojen sisällä aiheuttavat tulehduksen ja missä määrin tulehdus vaikuttaa erilaisiin neurologisiin ja psyykkisiin sairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin ja depressioon.

Sitä varten on kehitetty hiirimalli depressioaivoista. Se tehtiin vaihtamalla hiiripoikueet joksikin aikaa eri emoille. Poikasvaiheen trauma sai hiirten aivoissa aikaan muutoksen, joka vaikutti niiden uneen vielä nuoruudessa ja aikuisena. Työ on osa Olena Santangelin väitöskirjatutkimusta, joka esitetään tarkastettavaksi huhtikuussa.

– ­Uni on yksi herkimmin häiriytyviä tekijöitä, ja hiirten unesta löytyi samanlaisia häiriöitä kuin ihmisiltä depressiossa. Tällainen häiriö on esimerkiksi REM-unen lisääntyminen, Stenberg sanoo.

REM-unella tarkoitetaan unen vaihetta syvän ja kevyen unen välissä. Sen aikana kehon lämpötila, pulssi ja hengitys ovat epäsäännöllisiä ja autonominen hermosto aktivoituu. Unien näkeminen tapahtuu yleensä REM-univaiheessaa.

Eläinmallit on todettu toimiviksi unitutkimuksessa laajemminkin. Stenbergin ryhmästä väitellyt Vilma Aho osoitti, että seeprakalojen uni on hämmästyttävän samanlainen kuin ihmisillä.

– Näyttää siltä, että unen perusmekanismit ovat samanlaiset lajista riippumatta.

Lap­sen uni ja ke­hi­tys kie­tou­tu­vat toi­siin­sa

Myös ihmislasten ja nuorten uni kiinnostaa tutkijoita.

Professori Tiina Paunio on jo viiden vuoden ajan tutkinut vauvojen ja lasten unta. Hankkeessa on mukana 1700 perhettä ja siinä selvitetään, miten vanhempien antama toimintamalli ja perheen ilmapiiri vaikuttavat lasten uneen, ja kuinka uni vaikuttaa lapsen kehitykseen.

– Yhteenvetona voisi sanoa, uni ja kehitys ovat kietoutuneet toisiinsa. Uni vaikuttaa kehitykseen mutta myös kehitys vaikuttaa uneen, Paunio toteaa.

– On hyvä, että lapsi nukkuu paljon, mutta joihinkin kehitysvaiheisiin kuuluu, että uni häiriintyy. Lapsi työstää silloin oppimiaan asioita, mikä näkyy ohimenevänä unen katkonaisuutena.

Teineillä muut houkutukset ajavat usein vanhempien antaman mallin ja toiveiden ohi. Tutkijat arvioivat, että jopa puolet nuorista nukkuu liian vähän. Unentarve on kuitenkin nuorillakin yksilöllinen.

­– Tiedämme, että nuoruudessa vuorokausirytmi siirtyy myöhemmäksi. Nuoret sietävät hyvin väsymyksen tunnetta, ja iltaan liittyy monenlaisia houkutuksia. Täytyy olla mieletön itsesäätely, että pääsee ajoissa nukkumaan, sanoo nuorten unta tutkiva psykologian professori Anu-Katriina Pesonen.

Hän on tutkinut unenaikaista oppimista mittaamalla nuorten aivojen unikehrien toimintaa eli unisukkulointia, jolla tarkoitetaan aivojen unenaikaisia aktivaatiopyrähdyksiä. Unikehrät on liitetty muistijälkien unenaikaiseen vahvistumiseen.

Työ­ka­lu­ja hy­vin nuk­ku­mi­seen

Pesosen toisen tutkimushankkeen tavoitteena on tarjota nuorille työkaluja vuorokausirytmin hallintaan.

Vuonna 2016 kaikki helsinkiläiset 16–17-vuotiaat kutsuttiin mukaan tutkimusprojektiin, jossa heitä motivoidaan nukkumaan paremmin. Mukaan saatiin 20 prosenttia kutsutuista.

– Suurin osa uniohjeista on hyvin käskyttäviä: älä teen niin tai näin, mene nukkumaan! Sellaisella ei ole kovin paljon vaikutusta ihmisten käyttäytymisen muutokseen, Pesonen toteaa.

Nyt tavoitteena on tukea nuorten omia havaintoja siitä, mikä merkitys nukkumisella on heidän hyvinvoinnilleen.

­– Uni on se aika vuorokaudesta, jota me ajattelemme kaikista vähiten ja josta riistämme eniten. Kaikki päiväsaikaan tapahtuva tuntuu aina arvokkaammalta kuin passiivinen yöaika, mutta kun itse hahmottaa unen merkityksen, sille myös antaa arvoa.

Lisätiedot:
Tii­na Pau­nio
professori
tiina.paunio@helsinki.fi

Tar­ja Sten­berg
dosentti
tarja.stenberg@helsinki.fi

Anu-Kat­rii­na Pe­so­nen
professori
anukatriina.pesonen@helsinki.fi

Teksti: Elisa Lautala

7.2.2028/kv