HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2017 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä:
 

Net­ti ta­saa li­ha­vuu­den hoi­don mah­dol­li­suuk­sia


Kuva: 123RF

Maailman lihavuuspäivän 11.10. teemana on tänä vuonna lihavuuden ehkäisy ja hoito. Professori Kirsi Pietiläisen mukaan verkkovalmennuksen avulla voidaan tasata lihavuuden hoidon epätasa-arvoa Suomessa.

Maailman lihavuusjärjestön arvioiden mukaan jopa 25 % suomalaisista aikuisista ovat lihavia vuonna 2025 ja lihavuudesta johtuvien sairauksien hoidon kustannukset nousevat lähes kahteen miljardiin euroon vuodessa.

Suomen lihavuustutkijoiden mukaan lihavuuden hoito on meillä laadultaan hyvää, mutta hoidon saatavuuden kannalta suomalaiset ovat epätasa-arvoisessa asemassa asuinpaikkansa mukaan.

- Lihavuuden hoidon yhä parempi saatavuus ja hoidon riittävä kontaktimäärä sekä kesto ovat kustannuskysymyksiä, johon verkkopohjaiset ja digitaaliset ratkaisut voisivat tuoda parannusta. Myös lihavuuden ehkäisyn kannalta verkkoratkaisut voivat merkittävästi tukea perinteisempiä toimintamalleja, sanoo Suomen lihavuustutkijat ry:n puheenjohtaja Patrik Borg.

Yliopistosairaanhoitopiirien yhteisen Terveyskylän Painonhallintatalo tarjoaa jo nyt verkkopohjaista valmennusta painonhallintaan. Valtakunnallisesti saatavilla oleva palvelu maksaa kunnille 640 euroa vuodessa per potilas. Kyseessä on pitkäkestoinen, yksilöllinen hoitokeino, johon sisältyy henkilökohtaista valmennusta verkossa.

Helsingin yliopiston professori Kirsi Pietiläinen kertoo yllättyneensä verkkovalmennuksen tehosta myös vaikean lihavuuden hoidossa.

- 95 % miehistä ja 80 % naisista on laihtunut nettiterapian ensimmäisen puolen vuoden aikana. Toki hoito on kevyttä, mutta sen suurimmat hyödyt liittyvät elämäntapojen kokonaisvaltaiseen ja pitkäaikaiseen arviointiin ja hoitoon, Pietiläinen sanoo.

Painonhallintaan liittyvät ruokailun ja liikunnan lisäksi myös esimerkiksi mielenterveyteen, uneen ja stressinhallintaan liittyvät ongelmat, joiden ratkaiseminen on osa laihdutuksen onnistumista.

Painonhallintatalo aloitti vuosi sitten ja sen tuloksista on saatavilla tarkempaa tietoa lähiaikoina.

Tuo­ret­ta tie­toa li­ha­vuu­des­ta

Helsingin yliopistossa on käynnissä myös useita muita lihavuuteen ja painonhallintaan liittyviä projekteja, joissa tutkitaan muun muassa uusia lihavuusleikkausmenetelmiä sekä raskausajan lihavuuden vaikutuksia.

Lisäksi lihas- ja rasvakudoksen aineenvaihduntaa on tutkittu laihdutuksen aikana ja tulokset ovat osoittaneet lihavuuden aiheuttamien mitokondriovaurioiden vaikeuttavan laihtumista.

- Osalla ihmisistä mitokondrioiden toimintavaje on selkeä. Kun solujen energialaitos lamaantuu, mitokondriot eivät enää polta rasvaa, vaan se kertyy elimistöön, Pietiläinen sanoo.

Lisätiedot: Patrik Borg, Suomen Lihavuustutkijat ry, patrik.borg@hula.fi, Kirsi Pietiläinen, Helsingin yliopisto, kirsi.pietilainen@helsinki.fi

Teksti: Elisa Lautala

11.10.2017/kv

Net­ti ta­saa li­ha­vuu­den hoi­don mah­dol­li­suuk­sia


Kuva: 123RF

Maailman lihavuuspäivän 11.10. teemana on tänä vuonna lihavuuden ehkäisy ja hoito. Professori Kirsi Pietiläisen mukaan verkkovalmennuksen avulla voidaan tasata lihavuuden hoidon epätasa-arvoa Suomessa.

Maailman lihavuusjärjestön arvioiden mukaan jopa 25 % suomalaisista aikuisista ovat lihavia vuonna 2025 ja lihavuudesta johtuvien sairauksien hoidon kustannukset nousevat lähes kahteen miljardiin euroon vuodessa.

Suomen lihavuustutkijoiden mukaan lihavuuden hoito on meillä laadultaan hyvää, mutta hoidon saatavuuden kannalta suomalaiset ovat epätasa-arvoisessa asemassa asuinpaikkansa mukaan.

- Lihavuuden hoidon yhä parempi saatavuus ja hoidon riittävä kontaktimäärä sekä kesto ovat kustannuskysymyksiä, johon verkkopohjaiset ja digitaaliset ratkaisut voisivat tuoda parannusta. Myös lihavuuden ehkäisyn kannalta verkkoratkaisut voivat merkittävästi tukea perinteisempiä toimintamalleja, sanoo Suomen lihavuustutkijat ry:n puheenjohtaja Patrik Borg.

Yliopistosairaanhoitopiirien yhteisen Terveyskylän Painonhallintatalo tarjoaa jo nyt verkkopohjaista valmennusta painonhallintaan. Valtakunnallisesti saatavilla oleva palvelu maksaa kunnille 640 euroa vuodessa per potilas. Kyseessä on pitkäkestoinen, yksilöllinen hoitokeino, johon sisältyy henkilökohtaista valmennusta verkossa.

Helsingin yliopiston professori Kirsi Pietiläinen kertoo yllättyneensä verkkovalmennuksen tehosta myös vaikean lihavuuden hoidossa.

- 95 % miehistä ja 80 % naisista on laihtunut nettiterapian ensimmäisen puolen vuoden aikana. Toki hoito on kevyttä, mutta sen suurimmat hyödyt liittyvät elämäntapojen kokonaisvaltaiseen ja pitkäaikaiseen arviointiin ja hoitoon, Pietiläinen sanoo.

Painonhallintaan liittyvät ruokailun ja liikunnan lisäksi myös esimerkiksi mielenterveyteen, uneen ja stressinhallintaan liittyvät ongelmat, joiden ratkaiseminen on osa laihdutuksen onnistumista.

Painonhallintatalo aloitti vuosi sitten ja sen tuloksista on saatavilla tarkempaa tietoa lähiaikoina.

Tuo­ret­ta tie­toa li­ha­vuu­des­ta

Helsingin yliopistossa on käynnissä myös useita muita lihavuuteen ja painonhallintaan liittyviä projekteja, joissa tutkitaan muun muassa uusia lihavuusleikkausmenetelmiä sekä raskausajan lihavuuden vaikutuksia.

Lisäksi lihas- ja rasvakudoksen aineenvaihduntaa on tutkittu laihdutuksen aikana ja tulokset ovat osoittaneet lihavuuden aiheuttamien mitokondriovaurioiden vaikeuttavan laihtumista.

- Osalla ihmisistä mitokondrioiden toimintavaje on selkeä. Kun solujen energialaitos lamaantuu, mitokondriot eivät enää polta rasvaa, vaan se kertyy elimistöön, Pietiläinen sanoo.

Lisätiedot: Patrik Borg, Suomen Lihavuustutkijat ry, patrik.borg@hula.fi, Kirsi Pietiläinen, Helsingin yliopisto, kirsi.pietilainen@helsinki.fi

Teksti: Elisa Lautala

11.10.2017/kv