HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2017 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä:
 

Uut­ta tie­toa pe­ri­män osuu­des­ta al­ko­ho­lin ai­heut­ta­mien si­kiö­vau­rioi­den syn­tyyn


Kuva: Päivi Lehtinen

Suomalaistutkijat tunnistivat perinnöllisen variaation, joka näyttää vaikuttavan äidin alkoholinkäytöstä aiheutuviin sikiövaurioihin. Löydetty variaatio selventää perimän osuutta alkoholivaurioiden synnyssä ja voi olla hyödyksi vaurioiden diagnostiikassa.


Heidi Marjonen ja Nina Kaminen-Ahola tarkastelevat maljoja, joilla kloonataan bakteereita epigeneettisten
merkkien eli DNA-juosteeseen sitoutuvien metyyliryhmien tarkasteluun.

Helsingin yliopistossa ja yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten raskaudenaikainen alkoholialtistus vaikuttaa kasvua sääteleviin geeneihin istukassa ja vastasyntyneiden lasten kokoon. Tutkijat havaitsivat alkoholin vaikuttavan geenien toimintaa säätelevien epigeneettisten merkkien määrään sekä lapsen pään kokoon sen mukaan, minkä perinnöllisen variaation lapsi on vanhemmiltaan perinyt.

Epigeneettisiksi merkeiksi kutsutaan DNA-ketjuun sitoutuvia molekyylejä, jotka vaikuttavat geenien toimintaan ja siten myös proteiinien syntyyn.

Tutkimusmateriaalina oli 39 alkoholille altistunutta ja sata verrokki-istukkaa; istukat saatiin Helsingin yliopistollisen sairaalaan synnyttämään tulleilta äideiltä, jotka olivat antaneet suostumuksensa tutkimukseen.

Pe­ri­män ja ym­pä­ris­tön vuo­ro­pu­he­lua

Alkoholialtistuksen tiedetään aiheuttavan hermostollisten vaurioiden ja elimellisten epämuodostumien lisäksi pienikasvuisuutta, joten tarkastelun kohteeksi valittiin vierekkäiset geenit, jotka yhdessä vaikuttavat istukan ja sikiön kasvuun: insuliinin kaltainen kasvutekijä 2 (IGF2) ja H19.

Näiden geenien toimintaa säätelevässä alueessa esiintyy suomalaisessa väestössä yleinen variaatio, jonka on huomattu liittyvän DNA -ketjulla "istuvien" epigeneettisten säätelymerkkien määriin.

Tutkijat tarkastelivat tätä sikiön kehityksen kannalta tärkeää genomin aluetta uudella tavalla:

- Tarkastelimme alkoholin aiheuttamia muutoksia jakamalla istukat ryhmiin sen mukaan, mitkä variaatiot lapset olivat vanhemmiltaan perineet ja havaitsimme, että alkoholi vaikutti eri tavoin eri ryhmien epigeneettisiin merkkeihin, kertoo tutkimusta johtanut dosentti Nina Kaminen-Ahola Helsingin yliopistosta.

 
Istukkakudosnäytteitä säilytetään -80 asteen pakkasessa. Pauliina Auvinen ja Nina Kaminen-Ahola valitsevat tutkittavia näytteitä.

- Löytö johdatti meidät tutkimaan mahdollisia variaatioon liittyviä eroja myös geenien toiminnassa sekä lasten syntymämitoissa. Huomasimme, että kasvua rajoittavan H19-geenin toiminta oli osassa alkoholille altistuneista ryhmistä merkittävästi lisääntynyt verrattuna kasvua lisäävän IGF2-geenin toimintaan.

Al­ko­ho­li­vau­rio ei aina näy pään ym­pä­rys­mi­tas­sa

Vastasyntyneiden lasten syntymämittojen vertailussa käytettiin apuna uusia suomalaisia kasvukäyriä. Alkoholialtistuksen tiedetään vaikuttavan erityisesti pään kasvuun, joten normaalia pienempää päänympärystä pidetään merkkinä alkoholivaurioista. Tutkimuksessa kuitenkin huomattiin, että alkoholille altistuneiden vastasyntyneiden päänympärykset poikkesivat merkittävästi toisistaan riippuen vanhemmilta perityistä variaatioista.

- Emme tiedä vielä onko löytämällämme variaatiolla yhteyttä alkoholialtistuksen aiheuttamiin hermoston kehityksen häiriöihin. Löytömme voi kuitenkin selittää aiemmat tutkimustulokset, joissa alkoholille altistuneiden lasten pään koko poikkeaa aivojen koosta sekä kognitiivisista kyvyistä verrokkeja enemmän. Tämä viittaisi siihen, että alkoholi vaurioittaisi aivoja kaikissa genotyypeissä, mutta tämä ei näy aina lapsen päänympäryksessä, Kaminen-Ahola sanoo.

Tutkimus on julkaistu avoimesti luettavassa Human Reproduction Openissa.

Lisätietoja:
Dosentti Nina Kaminen-Ahola, Helsingin yliopisto
Sähköposti: nina.kaminen@helsinki.fi

Tutkimusryhmän kotisivut: http://environmental-epigenetics.helsinki.fi

Var­hai­nen vau­rioi­den tun­nis­ta­mi­nen on lap­sen etu

Dosentti Nina Kaminen-Aholan tutkimus osoittaa, miten hankalaa alkoholivaurioiden diagnosointi on ja kuinka tärkeää on kehittää luotettavia diagnosointimenetelmiä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa vauriot pystytään diagnosoimaan, sitä paremmin lapsen kehitystä voidaan tukea.

- Tämä työ on ensimmäinen askel kohti tavoitettamme löytää biologiset merkit alkoholivaurioiden diagnosointiin. Näytemäärämme on vielä pieni, joten lisää näytteitä sekä jatkotutkimuksia tarvitaan ymmärtääksemme mekanismit, joilla alkoholi vaikuttaa sikiönkehitykseen, Kaminen-Ahola sanoo.

- Tutkimus auttaa myös laajemmin ymmärtämään, miten ympäristötekijät vaikuttavat sikiönkehitykseen ja loppuelämän hyvinvointiin. Olemme kiitollisia äideille, jotka ovat osallistuneet epiFASD-tutkimukseemme.

Teksti: Päivi Lehtinen

6.10.2017/kv

Uut­ta tie­toa pe­ri­män osuu­des­ta al­ko­ho­lin ai­heut­ta­mien si­kiö­vau­rioi­den syn­tyyn


Kuva: Päivi Lehtinen

Suomalaistutkijat tunnistivat perinnöllisen variaation, joka näyttää vaikuttavan äidin alkoholinkäytöstä aiheutuviin sikiövaurioihin. Löydetty variaatio selventää perimän osuutta alkoholivaurioiden synnyssä ja voi olla hyödyksi vaurioiden diagnostiikassa.


Heidi Marjonen ja Nina Kaminen-Ahola tarkastelevat maljoja, joilla kloonataan bakteereita epigeneettisten
merkkien eli DNA-juosteeseen sitoutuvien metyyliryhmien tarkasteluun.

Helsingin yliopistossa ja yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten raskaudenaikainen alkoholialtistus vaikuttaa kasvua sääteleviin geeneihin istukassa ja vastasyntyneiden lasten kokoon. Tutkijat havaitsivat alkoholin vaikuttavan geenien toimintaa säätelevien epigeneettisten merkkien määrään sekä lapsen pään kokoon sen mukaan, minkä perinnöllisen variaation lapsi on vanhemmiltaan perinyt.

Epigeneettisiksi merkeiksi kutsutaan DNA-ketjuun sitoutuvia molekyylejä, jotka vaikuttavat geenien toimintaan ja siten myös proteiinien syntyyn.

Tutkimusmateriaalina oli 39 alkoholille altistunutta ja sata verrokki-istukkaa; istukat saatiin Helsingin yliopistollisen sairaalaan synnyttämään tulleilta äideiltä, jotka olivat antaneet suostumuksensa tutkimukseen.

Pe­ri­män ja ym­pä­ris­tön vuo­ro­pu­he­lua

Alkoholialtistuksen tiedetään aiheuttavan hermostollisten vaurioiden ja elimellisten epämuodostumien lisäksi pienikasvuisuutta, joten tarkastelun kohteeksi valittiin vierekkäiset geenit, jotka yhdessä vaikuttavat istukan ja sikiön kasvuun: insuliinin kaltainen kasvutekijä 2 (IGF2) ja H19.

Näiden geenien toimintaa säätelevässä alueessa esiintyy suomalaisessa väestössä yleinen variaatio, jonka on huomattu liittyvän DNA -ketjulla "istuvien" epigeneettisten säätelymerkkien määriin.

Tutkijat tarkastelivat tätä sikiön kehityksen kannalta tärkeää genomin aluetta uudella tavalla:

- Tarkastelimme alkoholin aiheuttamia muutoksia jakamalla istukat ryhmiin sen mukaan, mitkä variaatiot lapset olivat vanhemmiltaan perineet ja havaitsimme, että alkoholi vaikutti eri tavoin eri ryhmien epigeneettisiin merkkeihin, kertoo tutkimusta johtanut dosentti Nina Kaminen-Ahola Helsingin yliopistosta.

 
Istukkakudosnäytteitä säilytetään -80 asteen pakkasessa. Pauliina Auvinen ja Nina Kaminen-Ahola valitsevat tutkittavia näytteitä.

- Löytö johdatti meidät tutkimaan mahdollisia variaatioon liittyviä eroja myös geenien toiminnassa sekä lasten syntymämitoissa. Huomasimme, että kasvua rajoittavan H19-geenin toiminta oli osassa alkoholille altistuneista ryhmistä merkittävästi lisääntynyt verrattuna kasvua lisäävän IGF2-geenin toimintaan.

Al­ko­ho­li­vau­rio ei aina näy pään ym­pä­rys­mi­tas­sa

Vastasyntyneiden lasten syntymämittojen vertailussa käytettiin apuna uusia suomalaisia kasvukäyriä. Alkoholialtistuksen tiedetään vaikuttavan erityisesti pään kasvuun, joten normaalia pienempää päänympärystä pidetään merkkinä alkoholivaurioista. Tutkimuksessa kuitenkin huomattiin, että alkoholille altistuneiden vastasyntyneiden päänympärykset poikkesivat merkittävästi toisistaan riippuen vanhemmilta perityistä variaatioista.

- Emme tiedä vielä onko löytämällämme variaatiolla yhteyttä alkoholialtistuksen aiheuttamiin hermoston kehityksen häiriöihin. Löytömme voi kuitenkin selittää aiemmat tutkimustulokset, joissa alkoholille altistuneiden lasten pään koko poikkeaa aivojen koosta sekä kognitiivisista kyvyistä verrokkeja enemmän. Tämä viittaisi siihen, että alkoholi vaurioittaisi aivoja kaikissa genotyypeissä, mutta tämä ei näy aina lapsen päänympäryksessä, Kaminen-Ahola sanoo.

Tutkimus on julkaistu avoimesti luettavassa Human Reproduction Openissa.

Lisätietoja:
Dosentti Nina Kaminen-Ahola, Helsingin yliopisto
Sähköposti: nina.kaminen@helsinki.fi

Tutkimusryhmän kotisivut: http://environmental-epigenetics.helsinki.fi

Var­hai­nen vau­rioi­den tun­nis­ta­mi­nen on lap­sen etu

Dosentti Nina Kaminen-Aholan tutkimus osoittaa, miten hankalaa alkoholivaurioiden diagnosointi on ja kuinka tärkeää on kehittää luotettavia diagnosointimenetelmiä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa vauriot pystytään diagnosoimaan, sitä paremmin lapsen kehitystä voidaan tukea.

- Tämä työ on ensimmäinen askel kohti tavoitettamme löytää biologiset merkit alkoholivaurioiden diagnosointiin. Näytemäärämme on vielä pieni, joten lisää näytteitä sekä jatkotutkimuksia tarvitaan ymmärtääksemme mekanismit, joilla alkoholi vaikuttaa sikiönkehitykseen, Kaminen-Ahola sanoo.

- Tutkimus auttaa myös laajemmin ymmärtämään, miten ympäristötekijät vaikuttavat sikiönkehitykseen ja loppuelämän hyvinvointiin. Olemme kiitollisia äideille, jotka ovat osallistuneet epiFASD-tutkimukseemme.

Teksti: Päivi Lehtinen

6.10.2017/kv